Suomalaisten yritysten ja yhteisöjen kannattaa perehtyä ESIRin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Rahastolla ei ole maakohtaisia kiintiöitä, joten jokaisen maan oma aktiivisuus ratkaisee, rahastoa johtava Jyrki Katainen kertoo.

EU tarjoaa riskirahaa investointeihin

Jyrki Kataisella on Euroopan komission varapuheenjohtajana selkeä tehtävä: investointien aikaansaaminen, jotta eurooppalaisten yritysten kilpailukyky paranisi ja talouskasvu lähtisi nousuun. Työkalunaan hänellä on 315 miljardin euron rahasto. Rahaa sijoitetaan hankkeisiin, joiden riskikerroin on niin suuri, että yksityiset rahoittajat eivät yksin lähde niihin mukaan.

Teksti: Patrik Lindfors
Kuvat: Mika Levälampi


Kataisen johtaman ESIR-rahaston tehtävä on kanavoida 315 miljardin euron edestä investointeja hankkeisiin, joissa riski on korkea, mutta joiden vaikutukset ovat Euroopan talouskasvun kannalta merkittävät. Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR on yksi komission kärkihankkeista talouskasvun aikaansaamiseksi. Rahasto aloitti virallisesti toimintansa vuoden 2016 alusta ja toimii tällä rahoituksella vuoteen 2020 asti.
‒ ESIRin vaikutus perustuu siihen, että rahoitettavat hankkeet luovat ympärilleen uutta liiketoimintaa. Esimerkiksi investoinnit uusiin teknologioihin antavat mahdollisuuden uusien toimialojen kehittymiselle. Infrastruktuuriin tehdyt investoinnit vauhdittavat alueiden välistä vuorovaikutusta ja lisäävät liiketoimintamahdollisuuksia, Katainen sanoo.
 
sitaatti
Tappiotakuumekanismi madaltaa olennaisesti yksityisten rahoittajien kynnystä osallistua riskipitoisiin hankkeisiin.

ESIRin keskeinen idea on, että se vähentää muiden sijoittajien riskiä. EU ja Euroopan investointipankki EIP sijoittavat yhteensä 21 miljardia euroa rahastoon. Näitä rahoja käytetään ensi kädessä tappioiden kattamiseen, jos rahoituksen saanut hanke epäonnistuu. Muiden sijoittajien rahat ovat vaarassa vasta, jos ESIRin osuus ei riitä tappioiden maksamiseen. Tämä tappiotakuumekanismi madaltaa olennaisesti yksityisten rahoittajien kynnystä osallistua riskipitoisiin hankkeisiin. Tavoitteena on, että yksityiset sijoittajat lähtisivät rahoittamaan ESIR-hankkeita yhteensä 294 miljardilla eurolla.
‒ Suomalaisten yritysten ja yhteisöjen kannattaa perehtyä ESIRin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Rahastolla ei ole maakohtaisia kiintiöitä, joten jokaisen maan oma aktiivisuus ratkaisee.

EU kärsii investointivajeesta

Edellytykset investointeihin ovat tällä hetkellä hyvät Euroopassa. Rahaa on tarjolla, korot ovat ennätyksellisen alhaalla ja rahoitusmarkkinat ovat vakaat. Yritykset investoivat tästä huolimatta erittäin vähän tuotannon uudistamiseen ja laajentamiseen.
Jyrki Katainen tarjoaa ESIR-rahaston lisäksi kaksi muuta lääkettä EU:ta vaivaavaan investointilamaan. Jäsenmaiden on ryhdyttävä tarvittaviin rakenneuudistuksiin, muun muassa lisäämällä työlainsäädännön joustoja ja verotuksen kannustavuutta. Unionin omien sisämarkkinoiden avaaminen on toinen toimenpide, jota komissio vie eteenpäin investointien ja kasvun aikaansaamiseksi. EU:n tavoite on, että jokaisella jäsenmaalla olisi käytössään 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinat, varsinkin digitaalisten tuotteiden ja palveluiden sekä pääoma- ja energiamarkkinoiden osalta.
‒ Markkinoiden avaaminen on halvin ja tehokkain tapa vauhdittaa talouskasvua, Katainen toteaa.

 
sitaatti

Yksi kolmasosa rahastosta, eli 75 miljardia euroa, on korvamerkitty pk-yrityksille.

Rahaa infraan ja teknologiaan

ESIR tarjoaa kolme vaihtoehtoa: lainaa, pääomitusta ja vakuuksia. Rahasto ei jaa rahoja itse, vaan ensisijaisena välittäjätahona toimii Euroopan investointipankki EIP, jolla on toimisto Helsingissä.
Katainen haluaa myös suomalaisia pankkeja välittäjätahoiksi. Pankit ja pääomarahastot voivat hakea ESIR-rahaa EIP:n kautta, ja lainata sitä eteenpäin omille asiakasyrityksille. OP Ryhmä ja Euroopan investointirahasto (EIF) allekirjoittivat 30.3.2016 Helsingissä ensimmäisen Suomea koskevan ESIR-rahoitukseen liittyvän takausohjelman.

ESIR-rahaa voi hakea hankkeisiin, jotka ensisijaisesti liittyvät infrastruktuuriin, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä opetukseen. Hakijana voi toimia yksityinen yritys tai julkinen taho. Kyseessä voi myös olla yksityisen ja julkisen toimijan yhteinen niin kutsuttu Public Private Partnership -hanke.
Yksi kolmasosa rahastosta, eli 75 miljardia euroa, on korvamerkitty pk-yrityksille. Pienin ESIRistä haettava summa on 10 miljoonaa euroa. Hakijat voivat olla suoraan yhteydessä Euroopan investointi­pankin toimistoon Helsingissä.

Kaupunkiseuduissa mahdollisuus

Älykkäät kaupunkiseudut tarjoavat Kataisen mukaan suuria mahdollisuuksia Suomelle. Investoinnit energiatehokkuuteen, liikenteeseen ja tietoverkkoihin ovat erittäin kalliita. Toteuttaminen ja rahoituksen järjestäminen on helpompaa, jos erilliset hankkeet yhdistetään yhteen isoon kokonaisuuteen.
Toinen esimerkki vastaavasta mallista on Ranskassa toimiva energiatehokkuuteen keskittyvä hanke. Kyseessä on rahasto, joka kokoaa yhteen 40000 rakennusta Pariisin seudulla.
‒ Hankkeessa on mukana asiantuntijoita, jotka tarjoavat asukkaille edullisia luottoja ja rakennustehokkuuteen liittyvää neuvontaa. Asunnon omistaja maksaa kulut, mutta tavoitteena on, että sähkölasku puolittuu, Katainen sanoo.
Katainen peräänkuuluttaa aktiivisia talouselämän edustajia ja kaupunkien päättäjiä viemään tämän tyyppisiä hankkeita eteenpäin.
‒ ESIR voi olla mukana ottamassa ensimmäisiä iskuja vastaan, jos tulee tappioita.
Suomalaisten yritysten kannattaa Kataisen mukaan seurata, minkä tyyppisiin hankkeisiin yritykset muualla Euroopassa hakevat rahaa. EIB:n Helsingin toimisto antaa myös tietoa muista ESIR-hankkeista.
‒ Muiden tekemät ratkaisut on mahdollista monistaa ja soveltaa omiin tarpeisiin.
 

ESIR-rahasto

  • Euroopan strategisten investointien rahasto.
  • Rahasto tukee strategisia investointeja EU-komission määrittelemillä avainaloilla, mm. infrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja innovointi sekä pk-yritysten riskirahoitus.
  • ESIR ei tarjoa vastikkeetonta avustusta.
  • Hankkeissa on oltava myös yksityistä rahoitusta.

Lisätietoja: www.esir.fi

Jyrki Katainen

  • EU-komission varapuheenjohtaja
  • Vastaa mm. EU:n strategisesta investointi­rahastosta (ESIR)
  • Syntynyt Siilinjärvellä 1971
  • Suomen pääministeri 2011 - 2014
  • Valtiovarainministeri 2007 - 2011
  • Kokoomuksen puheenjohtaja 2004 - 2014

Yritysrahoituksesta ja ESIR-rahoitusmalleista kiinnostuneille järjestetään aamukahvi-info perjantaina 10.6. kello 8.00-10.00 OP:n Kuopion konttorilla (Tulliportinkatu 38 A, 3 krs.).

Lue lisää tilaisuudesta