Kansainvälisen liiketoiminnan ja myynninjohtamisen maisteriopiskelijat Scotti Edoardo ja Liisa Leppävuori kokevat olevansa etuoikeutettuja tultuaan valituksi ohjelmaan.

Kansainvälisiä osaajia yrityksiin

Kansainvälisen liiketoiminnan ja myynninjohtamisen koulutusohjelmassa suunnitellaan paikallisten yritysten vientiä Japanin markkinoille.


Teksti ja kuva: Pasi Ahtiainen

Kun koulutusohjelman sisäänpääsyprosentti menee alle kymmenen, pääsee vuosikurssille yleensä motivoitunut joukko opiskelijoita. Tällaisen kuvan saa myös yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan ja myynninjohtamisen koulutusohjelman opiskelijoista.
25 hengen vuosikurssi on valikoitunut 340 hakemuksen joukosta. Pääsykoetta koulutusohjelmaan ei ole, vaan aiempien opintojen lisäksi hakemuksissa painotetaan akateemisia suosituksia ja motivaation osoitusta. Kandivaihetta vastaavat opinnot ovat pääsyvaatimuksena.  On ehkä liioiteltua puhua Best of the Best -ryhmästä, mutta ainakin joukko on urallaan eteenpäin pyrkiviä nuoria aikuisia.

International Business and Sales Management –maisteriohjelman esittely on otsikoitu Ready for Global Business, ja luvassa on todellisia yhteistyöprojekteja yritysten kanssa. Caset ovat siis oikeita, eikä pelkästään harjoitustöitä.
‒ Opiskelijat on otettu yritysten avuksi uuden Global Access-hankkeen myötä. Kasvuhaluiset mikro- ja pk-yritykset tarvitsevat monipuolisia osaajia kansainväliseen kasvuunsa projektipäällikkö Markus Raatikainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo.
‒ Hanke on pilottivaiheessa ja mallia jaetaan paikallisen elinkeinoelämän käyttöön Kuopion alueen kauppakamarin kautta.
 

Työpaikoilla ei puhuta englantia


Kansainvälisyys ulottuu myös opiskelijakuntaan. Maisteriohjelmassa on opiskelijoita yli kymmenestä kansallisuudesta. Suomalaisia on noin kolmannes.
Kommunikoinnin kansallisista eroista kertovalta luennolta poistuvien opiskelijoiden kesken käy vilkas englanninkielen sorina. Universaalia liike-elämän kieltä käytetään yleisesti, vaikka italialainen Scotti Edoardo onkin toivonut suomalaisten opiskelijakavereiden puhuvan suomea hänen seurassaan.
‒ Ei suomalaisella työpaikoilla voi olettaa ihmisten puhuvan englantia. Usein työpaikka annetaan ensisijaisesti suomalaiselle, mutta niinhän se on muissakin maissa.
 
sitaatti
Työpaikoilla voi olla kynnys palkata ensimmäinen ulkomaalainen.

Kielitaidosta ei vuodesta 2006 Suomessa asuneen Edoardon työllistyminen jää kiinni: jos osaa taivuttaa digitalisaation oikeaoppisesti eri sijamuodoissa, niin pärjää kielellä jo aivan mainiosti millä tahansa työpaikalla.
‒ Työpaikoilla voi olla kynnys palkata ensimmäinen ulkomaalainen, maisteriohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Liisa Leppävuori pohtii.
Vaikka Edoardon ja Leppävuoren opinnot ovat maisteriohjelmassa vasta alussa, he ovat jo päässeet tekemään vientisuunnitelmia paikallisille yrityksille. Opiskelijat ovat mm. selvitelleet Japanin markkinoita lemmikkituotteiden sekä alkoholijuomien valmistajalle.
 

Suoraan kv-markkinoille


Usein ajatellaan, että suomalaisyritykset eivät hallitse kansainvälistä myyntiä. Olemme liian vaatimattomia, emmekä osaa kehua omia tuotteitamme tarpeeksi.
‒ Ehkä tällaisia ongelmia on pk-sektorilla, jolla tuotteet saattavat olla laadukkaita, mutta niitä ei osata myydä. Osaajia löytyy enemmän kv-tason firmoista, Edoardo sanoo.
‒ Edellisille ikäpolville Venäjän markkinat ovat olleet kiihdytyskaista kansainvälistymiseen, mutta siihen on tullut jo muutos. Nyt tähdätään suoraan kansainvälisille markkinoille, Leppävuori näkee.
‒ Täytyy ymmärtää myyntiviestin ja verkostojen luomisen tärkeys kansainvälistymisessä. Samoin kuin sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa, Raatikainen täsmentää.

Pitkään hankalana jatkunut taloustilanne on tehnyt opiskelijat realistisiksi oman työllistymisen suhteen. Ei puhuta niinkään mihin yrityksiin valitaan mennä, vaan ymmärretään, että työllistyminen tapahtuu kokemuksen ja kontaktien karttuessa.
Yrittäjyyttäkin pidetään mahdollisuutena, mutta ennen kaikkea koulutus antaa valmiuksia toimia monenlaisissa tehtävissä, eikä ainoastaan myynninjohdossa. Välitason esimiehiä on suomalaisissa yrityksissä kumminkin suhteellisen vähän.
‒ Tärkeintä on saada kontakti potentiaalisiin yrityksiin ja sitä kautta päästä harjoittelupaikkoihin kiinni. Oman yrityksen perustaminen tulee sitten ehkä myöhemmin. Yrittäjyys vaatii rutkasti itseluottamusta ja kykyä sietää turhautumisen tunnetta, opiskelijat pohtivat.

Opiskelijoiden kolme ohjetta kansainväliseen kauppaan


1) Kommunikointi on tärkeää ja tulee muistaa kulttuurierot. Mikä toimii Suomessa ei toimi välttämättä muualla.

2) Viestintäkanavia on osattava käyttää ja valita ne oikein.

3) Yrityksen verkkosivujen täytyy toimia järkevästi sekä suomeksi että englanniksi.

Japanissa aitoa kiinnostusta suomalaisista tuotteista


Itä-Suomen yliopisto on mukana EU-rahoitteisessa projektissa, jossa on yhteistyöyliopistoja Suomesta, Hollannista ja Japanista. Projektissa vaihdetaan opiskelijoita, opettajia ja luodaan yrityksille mahdollisuuksia vientiin. Kuopiossa mukana on 10 opiskelijaryhmää, jotka tekevät hankkeessa mukana olevalle viidelle yritykselle vientisuunnitelman Japanin markkinoille.
‒ Opiskelijat rakentavat suunnitelmasta presentaation, joka esitetään yrityksille. Osa kurssin arvosanasta muodostuu yritysten antamasta palautteesta opiskelijalle, myynninjohtamisen lehtori Saara Julkunen kertoo.
 
sitaatti

Mykistävin kokemus oli, kun rehtori itse kaatoi heille kahvia.


Yritykset saavat käyttöönsä laajan ja yksityiskohtaisen vientisuunnitelman.
‒ Projektin aikana opiskelijat muodostavat työyhteisön, jossa tehtäviä jaetaan ja opitaan tulemaan toimeen erilaisten ihmisten ja yritysten kanssa. Hienointa projektissa on, että japanilaiset ovat aidosti kiinnostuneita löytämään suomalaisia yrityksiä.
‒ Projektin kautta meidän opiskelijat pääsevät vaihtoon japanilaisiin huippuyliopistoihin. Me taas saamme opiskelijoiden lisäksi myös luennoitsijoita yhteistyöyliopistoista, kauppatieteenlaitoksen tutkija Markus Raatikainen taustoittaa.
Vaihdossa opitaan myös toisten tapoja: Suomen osallistava kulttuuri, jossa opiskelijat ja opettajat ovat hyvin tasa-arvoisia, on japanilaisille uutta. Toisaalta meillä on paljon opittavaa japanilaisten täsmällisyydestä.
‒ Vieraileville japanilaisille professoreille mykistävin kokemus oli, kun rehtori itse kaatoi heille tapaamisessa kahvia, Julkunen muistelee.